Unen merkitys ja unen laatu on elämässämme valtava! Tiedän sen omakohtaisesta kokemuksesta historialtani haasteellisena nukkujana. Itseäni kiinnostaa kovasti se, että mistä uniongelmat ovat peräisin... Erilaiset nukkumisen vaikeudet ja uniongelmat heräilyineen ja nukkumisen pelkoineen ovat perin ikäviä sänkykavereita. Itse olen saanut apua unettomuuteen muutamasta toimenpiteestä, joista lisää tässä artikkelissa. Kuulostavatko seuraavat väittämät tutuilta? Yöllinen heräily tapahtuu useammin kuin harvemmin? Joskus nukahtaminen on kuin suuri kamppailu, joka päättyy lopulta turhautumiseen ja stressaantumiseen unenpuutteesta? Jos uni ei tule, sitä vaan tuijottaa kattoon ja kääntyilee sängyssään jatkuvalla syötöllä hermostuttaen mahdolliset muutkin vieressä nukkujat? Asioista märehtiminen loppuu ehkä vasta aamuyön tunteina, jos silloinkaan, ja märehtiminen on äärimmäisen raskasta yön pitkinä tunteina, kun seurana on yöllinen ahdistus? Kun viimein kello soi, on hyvin väsynyt ja huomaa nukahtaneensa vasta jotakuinkin juuri ennen kellonsoittoa? Ja jos menee myöhään nukkumaan, herää silti aikaisin?
Nukkumiseen liittyvien traumojen vaikutus uneen ja unensyvyyteen
Joskus tulee vieläkin niitä öitä, kun en saa unta. Viime aikoina sen sijaan olen kyllä saanut nukutuksi, vaikka joskus joku osa minusta tuntuu olevan jotenkin herkästi valveilla. Tällainen jatkuva yöllinen heräily tuottaa tunteen siitä ettei ole välttämättä kunnolla oikein nukkunutkaan tai saanut tarvitsemaansa syvää unta. Herään keskellä yötä enkä saa unta. Tai sitten herään aamuyöllä. Tällaisten "unettomien öiden" jälkeen tuntee olleensa joko hereillä useaan kertaan yön aikana tai poskettoman pitkään – vaikka olisikin lopulta nukkunut.
Olen ollut hyvin traumatisoitunut nukkuja. Lapsuuteni ja nuoruuteni väkivaltakokemukset ovat vaikuttaneet unensaantiini luoden pelkoa nukkumiseen ja nukahtamiseen. Pelkäsin aina, että nukkumiseni aikana tapahtuisi kamalia asioita ja että minun tulisi olla jatkuvasti skarppina hyppäämässä hätiin, jos kuulin mitään hälyttävää. Tällaista nukkumista olen historiaani ymmärtäessäni analysoinut siten, että ihan kuin joku osa minusta näkisi tarpeelliseksi tarkkailla ympäristöään, vaikka samalla tietoisesti taistelen nukahtaakseni syvään, tiedottomaan uneen. Tällainen "puoliksi nukkuminen" on ikäväntuntuista, kun uni ei tule ja jos mieli ei tunnu suostuvan rauhoittumiseen. Silloin olen nukkunut rauhallisin mielin, kun olen tuntenut olevani turvassa. Sen sijaan muutun varuillaanolevaksi, jos olen poissa tolaltani ja epävarma jostakin.
Nukahtamiseni oli ennen lähes aina vaikeaa ja lisäksi olen herkästi herännyt pieniin ääniin. Aiemmin jos heräsin kesken unieni johonkin, sydämeni tykytti ja olin ykskaks täysin hereillä eikä unesta ollut loppuyöksi enää tietoakaan. Saatoin olla myös hyvin ärtynyt ja kiukkuinen. Heräsin, oli kyse sitten kasvin lehden tippumisesta maahan tai jos joku kävi vessassa. Takaisin uneen pääseminen oli vaikeaa.
Jos nukkumiseen liittyy epäselviä tai jopa tiedostamattomia traumoja vaikkapa lapsuudesta, kuten minulla, voi tuntua vaikealta löytää ratkaisuja nukkumisongelmiin. Olin traumoistani (PTSD: posttraumaattinen stressihäiriö, post-traumatic stress disorder) johtuen todennäköisesti myös normaalia stressiherkempi, jolloin ihan arkielämä tuntui hallitsemattomalta. Traumoihin ja nukkumiseen tavalla tai toisella liittyvät "yökukkujapuoleni" nousivat esiin stressaavissa tilanteissa peloistani ja epävarmuuksistani. Jos kantaa traumoja ja tuntee nykyhetkessä olonsa neuvottomaksi ja ahdistuneeksi, silloin usein voi tarkastella ympäristöäänkin alitajuisesti uhkan näkökulmasta, etenkin, jos traumat ovat syntyneet nukkumisen aikana, yöllä tai sängyssä. Ja jos kuvaamani oireet ja merkit tuntuvat tutuilta, silloin tämän artikkelin ohjeista saattaa olla hyötyä sinullekin.
Uniongelmien hoito: apua unettomuuteen kotikonstein
Sain ympäristöstäni monenlaisia ohjeita. Hanki korvatulpat. Ota unilääkkeitä. Ota nukahtamiseen tarkoitettuja lääkevalmisteita. Mutta monista syistä johtuen olen aina halunnut pysytellä lääkkeistä mahdollisimman kaukana. Ellei sitten ole ollut aivan pakko. Kokeilin melatoniinia. Ja nukahtamislääkkeitä. Kokeilin korvatulppia. Aikuisuuteen siirtymisen kynnyksellä koin masennuksen, joka vei mukanaan myös normaalit yöuneni. Kun nukahtaminen on vaikeaa, olisi hyvä katsahtaa myös pään sisäisiin asioihin.
Monesti hoidetaan fyysistä ongelmaa eikä henkisiä lähtökohtia. Kuinka monta kertaa psyykkiset syyt voivatkaan olla nukahtamisongelmien takana? Veikkaan, että suuressa osassa. Harvoin näihin syihin tunnutaan kuitenkaan syventyvän sen koommin, vaikka kyse on yhdestä elämän tärkeimmästä hyvinvointiin vaikuttavasta tekijästä – nukkumisesta ja unenlaadusta.
Jos nukkumiseen liittyy psyyken ongelmia, silloin ulkopuolelta tulevat apukeinot, kuten lääkkeet ovat usein vain hetkellisiä eivätkä pitkällä tähtäimellä palvele tarkoitustaan. Jos nukkumiseen liittyy traumoja, voi apu uniongelmiin löytyä hitaammin, mutta oman kokemukseni mukaan kuitenkin varmasti. Itse olen saanut apua univaikeuksiin muutamalla loppujen lopuksi aika yksinkertaisella kikalla.
Käytössäni on nykyään itselleni tehokkaaksi todetut menetelmät, järjestyksessä helpoimmasta syvempiin metodeihin:
1. Tavallinen tietoinen kirjoittaminen illalla tai yöllä herätessä
Kun nukkuminen on ongelma, tuntuu silloin moni muukin asia hallitsemattomalta. Alussa lähdin purkamaan arki-asioitani Kaaos- ja ideakirjan avulla. Kyseinen kirja on suunniteltu systemaattiseen mielen tyhjentämiseen. Kirja ja sen metodit jo sinällään rauhoittavat stressaantunutta mieltä.
Kun olen purkanut yöllistä ahdistustani ja ajatuksenjuoksuani ihan tavallisesti kirjoittamalla, on yön valvomisaikani lyhentynyt huomattavasti. Tähän tarkoitukseen olen suunnitellut siis jäsennellyn Kaaos- ja ideakirja – Asiat järjestykseen ilman stressiä -työkirjan. Jos en ole jaksanut nousta kirjoittamaan niin silloin myös valvominen usein venyy. Helpointa on hakea kynä ja paperia ja kirjoittaa ylös vaikka ranskalaisin viivoin kaikki mielessä pyörivät asiat – mitään piilottamatta! Seuraavana päivänä onkin sitten mielenkiintoista tutkia paperille syntynyttä sisältöä, joka voi olla tekemättömiä asioita, pelkoja ja yleistä mielen kuonaa.
2. Nukkumismeditaatiot ja -rentoutukset, esimerkiksi YouTubesta
YouTube on pullollaan erilaisia meditaatioita ja rentoutuksia. Niitä kannattaa ehdottomasti kokeilla ja testata. Itse olen kokeillut myös tarkoitukseen erityisesti suunniteltua unihypnoosia, jonka avulla rauhoitun untenmaille alta aikayksikön kehon rentoutumisen kautta. Kannattaa etsiä myös sanoilla "unimusiikki" tai "sleeping music", jota laittaa nukkumisensa taustalle.
Viime kesän ollessa todella kuuma täällä meillä Suomessa sain naapurilta lainaan viilentimen, joka hurisi herkkäuniselle alkuun ehkä liian lujaa, mutta hetken päästä huomasin nukkuvani todella häiriötöntä unta sen ansiosta. Kun viilennin kesäkuumuuden väistyessä kävi tarpeettomaksi, tunsin itse asiassa jopa ikävää laitteen tuottamaa rauhoittavaa hurinaa kohtaan ja hetken aikaa hiljaisuus tuntui lähes käsinkosketeltavalta. Säännöllinen hurinakin voi siis auttaa herkkää nukkujaa.
3. Rauhoittava puhe itselleen nukkumaan mennessä
Etenkin traumapuoliani tiedostaessani työskentelin paljon puhumisen kautta. Traumoista enemmän seuraavassa kappaleessa, mutta rauhallinen ja levollinen puhe itselleen voi myös auttaa levotonta nukkujaa nukkumaan paremmin. Etenkin, jos levottomuus johtuu syistä, joita ei itse oikein ymmärrä. Puhuminen voi olla esimerkiksi seuraavanlaista: "Olen aikuinen ja omassa kodissani. Täällä on turvallista eikä kukaan satuta minua. Voin nukkua syvää, hyvää unta ja herätä aamulla virkeänä ja iloisena uuteen päivään. Kaikki on hyvin. Kaikki on kuten pitääkin." Tämä ei tietenkään päde, jos kotisi ei syystä tai toisesta ole oikeasti turvallinen paikka.
4. Sielukirjoittaminen ja alitajuntaan sukeltaminen
Jos Kaaos- ja ideakirjan käyttö ei tuota tarpeeksi tuloksia, suosittelen kokeilemaan Sielukirjoittamisen menetelmää, jonka avulla olen itse saanut paremman ymmärryksen nukkumisongelmieni taustoista. Omalla kohdallani nukkumisen ongelmia aiheuttivat ensin pintatason stressi, mutta enemmän asioita ymmärtäessäni myös ennen kaikkea traumatisoitunut mieli, jonka traumojen laajuudesta minulla ei ollut mielikuvaa ennen Sielukirjoittamisen aloittamistani. Uskon, että traumatisoitunut mieli stressaantuu huomattavasti helpommin pienistäkin asioista ja että silloin stressi ottaa valtaa elämässä nopeammin vieden sitä hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi. Traumojen hoitaminen voi parantaa elämän- ja unenlaatua huomattavasti. Kun ymmärtää nukkumista rajoittavia syitä, voi alkaa sisältä käsin rauhoittamaan itseään ihanaan uneen.
Mielen sisäisten patoumien on tuntunut olevan lähes mahdotonta rauhoittua, enkä ennen Sielukirjoittamista löytänytkään niihin syitä tai oikeasti auttavia ratkaisuja. Sielukirjoittamisen avulla pääsin trauman ytimeen. Jos jokin ympäristössäni jostakin syystä nosti pelkoa ja levottomuutta, omat sisäiset rauhattomat tunteeni nostivat esiin ne puolet, jotka tukivat varuillaanoloa ja täten nukkumisvaikeuksia. Tämä traumamaailma on sen ymmärrettyään tuntunut loppujen lopuksi melko yksinkertaiselta.
Hyväksihavaittu ja paras konsti pitkäkestoiseen ongelmanratkaisuun on itselleni on ollut siis ehdottomasti nukkumiseen liittyvien traumajuurien selvittely. Sielukirjoittamisen kautta aloin ymmärtämään unihistoriaani ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Vastaukset ja syyt uniongelmiin löytyivät pitkälti menneisyydestäni, jolloin nukkuminen on ollut se pahin vaaranpaikka (herätä sydän jyskyttäen ja pieniinkin ääniin reagoiminen: jokin osa minusta on ollut öisinkin valppaana ja valmiina pakenemaan tai taistelemaan). Ja jos nukkuminen pahimmillaan tuntuu tältä, ei ihme jos nukahtaminenkin on vaikeaa. Nukkuessaan ihminen on kuitenkin haavoittuvaisimmillaan eikä kenenkään kuuluisi joutua pelkäämään nukahtamista tai joutua tuntemaan silloin turvattomuutta. Uni ja nukkuminen on yksi tärkeimmistä ja parhaimmillaan kauneimmista asioista elämässä.
Nukkumiseen liittyvänä ongelmana näkisin myös sen, etten ennen nähnyt juurikaan unia – tai ainakaan muistanut niitä. Nykyään näen mitä mielenkiintoisimpia unia lähes joka yö. Tämä jo sinällään on rikastuttanut elämääni suuresti.
Rutiinit ja oman nukkuma-ajan arvostaminen
Kun uniongelmat tuntuvat nyt jo olevan pitkälti historiaa, on minun tehtäväni varmistaa säännöllinen, mahdollisimman keskeytyksetön ja häiriötön unensaantini. Olen nykyään melko tarkka nukkumisestani ja pidän mahdollisimman hyvin kiinni säännöllisestä unirytmistä. Aika harvat asiat saavat minut nipistämään nukkumiseen tarkoitetuista tunneistani. Kehoni ja mieleni reagoivat helposti univajeeseen ja ymmärrän ettei oma hyvinvointini tai nukkumiseni ole kenenkään muun vastuulla. Minun on itse ylläpidettävä säännöllisyyttä ja riittävää unenmäärää voidakseni hyvin. Kukaan muu ei sitä puolestani tee.
Nykyään nukkumiselleni ei oikeastaan ole juuri merkitystä, että millä mielellä olen ennen nukkumaanmenoa, mutta jos mieleni tasapaino on kunnolla järkkynyt, en välttämättä saa ihan helposti nukahdetuksi. Ja jos elämässä on stressaavia asioita meneillään, tällöin huomaan mieleni aktiivisesti kehittävän yön aikana ratkaisuja erinäisiin ongelmiin ja tämä saattaa vilkastuttaa mielellistä yöelämääni. Silloin unien näkeminenkin on usein vilkkaampaa. Kaiken kaikkiaan nukkumiseni on nykyään ihana, rauhoittava ja uudistava kokemus, jollaista toivon kaikille unettomuuden kanssa kamppaileville kanssasisarilleni. ♥
Maija Luomala, SIELUKIRJOITTAMINEN®-prosessin kehittäjä
